Lähipalveluja käsitellään kunnissa pääasiallisesti niiden tarjoajan näkökulmasta, ei käyttäjän näkökulmasta.
Lähipalveluiksi mainitaan ikääntyvien palveluista perinteiset kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kotihoito, päivähoito, päihdehuolto ja laajemmin tietysti koulu- sekä opiskelijaterveydenhuolto. Lisäksi mainitaan neuvolat ja vanhustenhoito ja kotiin tuotavat palvelut, kuten kotihoito ja kotisairaanhoito. Kunnan oman palvelutuotannon lisäksi myös kolmas sektori mainitaan erityisesti liikuntapalvelujen ja ikäihmisten neuvontapalvelujen palveluntuottajina.
”Lähipalvelujen merkitys ihmisten sosiaalistajana on merkittävää.
Lähipalvelut kiinnittävät ihmisen lähiympäristöönsä ja ovat luomassa sosiaalisia verkostoja sekä sosiaalista pääomaa toimimalla toistensa lähellä asuvien ihmisten kohtauspaikkana”.
(”Missä on lähipalvelu” –raportti THL, 2010)
Lähipalvelut auttavat myös ikäihmisiä säilyttämään elämänlaatunsa ja pitkälle jatkuvan itsenäisen elämän. Siksi lähipalvelun on oltava saavutettavaa ja matalankynnyksen, ihmisläheistä vuorovaikutusta.
Tulevaisuudessa lähipalvelujen tulee kehittyä ikäihmistenkin osalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja varhaisen puuttumisen suuntaan mm. päihdetyön alueella.